99,999 prosenttia. Vai jotain muuta?

Kaikkihan sen haluavat, 99,999 prosentin käytettävyyden. Kunnes hintalappu nostetaan pöydälle.

Eritoten käytettävyystavoitteisiin on hyvä kiinnittää huomiota silloin, kun haetaan fit-for-purpose-ajattelun puitteissa järkevää tavoitetasoa. 30 vuorokauden mittaisessa kuukaudessa on 720 tuntia. 99,999 prosentin tavoitetaso tarkoittaa, että kuukaudessa sallitaan 25 sekunnin katkoaika. Käsi sydämelle, hajoavatko liiketoimintasi 30 sekunnin käyttökatkoon?

Ja 99,999 prosenttia täsmälleen ottaen mistä? Palvelimen keskusyksikön vai työasemakäyttäjän kellosta? Niillä on melkoinen ero.
Lue lisää...

Arvoketju

Vielä on pohtimatta, mitä 99,999 prosenttia tai mikä tahansa käytettävyyslukema tarkoittaa. Ja tarkoittaako se liiketoiminnan kannalta kerrassaan mitään. Ja kuvaako yksittäinen luku kerrassaan mitään, eli onko sellaisen laskeminen hukkahien vuodattamista.

Käytettävyyslukemien historia perustuu vuosikymmenten takaiseen keskuskonearkkitehtuuriin: Näyttöpäätteet olivat kiinteällä kaapeloinnilla kiinni suoraan keskuskoneen kyljessä ja käytössä oli hyvin yksinkertainen sovelluskanta. Siinä maailmassa käyttäjän kokema käytettävyys oli melko lailla yhtä kuin keskuskoneen käytettävyys.

Maailma kuitenkin muuttuu, Eskoseni. Palvelimet ovat laitteistoltaan lähes kuolemattomia, eikä laitteiston käyntiaika kerro juuri mitään juuri mistään. Käytettävyys on käynyt vuosi vuodelta epäselvemmäksi käsitteeksi arvoketjujen monimutkaistuessa.
Lue lisää...

End-to-End SLA

Silloin tällöin esiin nousee kuumana asiana End-to-End SLA. Sillä tarkoitetaan palvelusopimusta, jossa käytettävyyden arvoketjua mitataan käyttäjien työasemasta käsin ja jossa joku ottaa kokonaisuudesta vastuun. Tällainen olisi kiva saada, mutta harva palvelutoimittaja sellaiseen nimensä suostuu laittamaan, ainakaan ilman hinnoittelun messevää riskipreemiota.

Usein End-to-End SLA:han lisäksi kohdistetaan epärealistisia odotuksia siitä, että silläkin voitaisiin helposti ja halvalla tavoitella 99,999 prosentin käytettävyyttä.
Lue lisää...

Mikä on käyttökatko?

Palvelun käyttäjän ja palvelun tuottajan näkemys käyttökatkosta ja sen kestosta poikkeavat yleensä merkittävästi toisistaan.

Käyttökatkosta toipuminen on paljon muutakin kuin esimerkiksi palvelimen uudelleen käynnistäminen. Sehän tapahtuu sekunneissa tai minuuteissa, mutta käyttäjäkunta saattaa istua tumput suorina pitkäänkin, joskus jopa tunteja.

Käyttökatko ei myöskään ole aina yksikäsitteinen on-off-kysymys. Jos järjestelmän suorituskyky romahtaa, käyttäjät tosiasiallisesti jäävät ilman palveluita, vaikka arvoketjun jokainen komponentti olisi toiminnassa.
Lue lisää...

RTO ja RPO - Toipumistavoitteet

Kaikkihan muistamme vanhan kansansadun, jossa hiiri kissalle takkia ompeli. Hassustihan siinä kävi.

Tietotekniikan parhaisiin (?) perinteisiin kuuluu, että rakentamisvaiheessa järjestelmien toipumiskyvyn suunnitteluun ei juuri kiinnitetä huomiota. Sen sijaan katsotaan lopuksi, mitä syntyi. Vähän kuin hiiri kunkin sprintin jälkeen: ei tullut takkia, ei housuja ja tuluskukkaronkin kanssa oli vähän niin ja näin.

Asiaa olisi mahdollista tarkastella systemaattisemminkin, ja asettaa tavoitteita siinä kuin toiminnallisiakin. Toipumista ohjaamaan on tarjolla kaksi lyhennettä: RTO ja RPO, Recovery Time Objective ja Recovery Point Objective.
Lue lisää...

Käytettävyysluokittelu

Orwellia mukaillen Kaikki palvelut ovat tasa-arvoisia, mutta toiset palvelut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Keskustelu käytettävyystavoitteista ajautuu hakoteille, jos ajatellaan palveluita yhtenä isona massana, jossa kaikkia käsitellään samalla tavoin. Jos kuljetaan kriittisimmän mukaan, kokonaisuudesta voi tulla todella kallis, ja jos kuljetaan keskiarvon mukaan, kriittiset liiketoiminnot saattavat vaarantua.

Järjestelmien kriittisyyskään ei aina ole vakio, vaan se saattaa muuttua kausivaihtelujen mukana. Yhden koon sukkahousut eivät siis nytkään toimi.
Lue lisää...